Torstaiaamumme alkoi tutuilla hommilla -Brandy Extrojen dippaamisella ja tartalettien tekemisellä. Tällä kertaa oli Iiriksen vuoro päästä kokeilemaan brandypullien uittamista suklaaliemessä, kun Jaana taas kokeili ensimmäistä kertaa, kuinka tartalet koristellaan ja huljautetaan ihmekiille klaroa päälle. Hyvinhän tuo sujui, yksikään Brandy Extra ei molskahtanut suklaa-altaaseen ja Jaana loi 50 sievää pikku leivosta.
Iltapäivällä pääsimme aivan uusien kokeilujen pariin, kun kondiittori Elven kukkakoulu jatkui. Tällä kertaa piparimuotilla otetuista "pipareista" taiteiltiin sieviä kukkia ja lisäksi teimme ohutsiipisiä perhosia. Edelliskerran alkuähellyksen jälkeen konditorian uniikkityövälineiden käyttö sujui jo jouhevammin ja työmme tulokset saivat hyväksyviä katseita osakseen.
Sillä välin kun Iiris aloitteli jo kukkasten parissa, teki Jaana pääkondiittorimme kanssa erikoista keksi-marmeladi-kakkua. Epäilyttävän tuntuinen, tuhti ja tumma taikina lapettiin kädellä kelmutettuihin vuokiin ja paketoitiin tiukasti kelmuun, minkä jälkeen kakut vietiin kylmiöön hyytymään. Valmiin kakun jämäpaloja löytyy konditorian pakastimesta, ja niitä saa käydä maistamassa...
"Rankan" työpäivän päätteeksi tädit kiittelivät meitä ahkeriksi ja tarjosivat- no, mitäs muutakaan- kakkua. Maistelimme porukalla palan kirpeänmakeaa kirsikkakääretorttua ja raikasta "tropikal kookia", jota Iiris pääsee aina väillä kyhäilemään.
Perjantaina töihin saapuessamme meitä odottivat vakityöt kirsikoiden pilkkominen ja macaronsien täyttäminen. Jaana jatkoi tryffelintekijän uraansa valkosuklaa-vadelmatryffeleiden parissa, ja tällä välin Iiris ahersi taas pikku tartaletteja.
Perjantain piristykseksi ja uutena työnä Jaana pääsi tekemään monta pellillistä pikkuleipiä kahvilan valikoimaa täydentämään. Kuvia pikkuleivistä ei ehditty saada, sillä ne hävisivät konditoriasta alta aikayksikön uunista saamisen jälkeen pakkauspuolelle. Jaana pakersi loppuiltapäivän jo tutuiksi tulleiden marsipaanijoulutähtien parissa, ja reilusta marsipaanipalasta riittikin tekemistä useaan kukkasatsiin. Iiris ei kukkiin päin kerennyt katsoakaan, sillä ohjelmassa oli iltapäivän kakkuharjoitukset. Iiris pääsi kondiittori Katrinin avuksi tekemään Schwartzwaldin kakkuja ja ensimmäinen tehtävä oli niinkin helppo kuin kirsikkahillon pursottaminen kakkujen täytteksi. Kirsikka kuitenkin otti ja villiintyi, ja Iirikselle tyypillisesti hilloa oli kohta paikassa jos toisessakin, valitettavasti myös erittäin paljon valkeassa työtakissa. Saatuaan osakseen ihmettelevät naurut työtovereilta ja putsauspalvelun Jaanalta Iiris aloitti kirsikkatäytteen levittämisen kakkujen päälle. Tarkkaa ja hidasta työ oli, mutta pian päästiin kuitenkin taputtelemaan kakkujen päälle suklaakiehkuroita. Lopuksi päälle turautettiin kermanokareet ja aseteltiin suklaakoristeet.
Kakkuoperaation jälkeen paletinkäytön taitoja kehitettiin lisää, kun vuorossa olivat vaniljatäytepiiraat sekä herkulliset hasselpähkinämarengit. Ehkä pääkondiittorimme oli huomannut viileän suhteen Iiriksen ja paletin välillä, tiedä tuota, mutta tämän päivän jälkeen välit lähenivät huomattavasti...
Loppuviikkoon kuului myös iki-ihania piparkakkuja ja piparikuusia. Molemmista sokerihiiristä tuntuu, että ideat alkavat loppua ja voimat pipareiden koristelujen suhteen on jo imetty kutakuinkin loppuun. Selän ja hartioiden seutu alkaa myös molemmilla sanoa sopimusta irti, kun pipareita koristellaan monta tuntia putkeen. Mutta viikko enää, vielä tällekin nauretaan, kunhan päästään kotiin koristelemaan pipareita jouluksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti